|
| Sotilas nro 53310761 valmiina palvelukseen. |
Vuosi 1958 oli merkittävä taitekohta Elviksen uralla. Kesken suurimman menestyksen huuman hänet passitettiin armeijan leipiin. Artisti itse ei ollut ajatuksesta innostunut. Idea oli Eversti Parkerin. Tarvittaessa Elvis olisi voinut suorittaa asepalveluksensa armeijan viihdytysjoukoissa, mutta Parker ei tuntenut käsitystä ilmainen esiintyminen.
Varmasti koko ikävä velvoite olisi myös voitu kumota poikkeusluvalla, kuten monilla muillakin sen aikaisilla viihdetaiteilijoilla, mutta Elviksestä tehtiin sotilas Presley, joka palvelisi täydet kaksi vuotta Yhdysvaltojen armeijan palveluksessa numerolla 53310761.
Ennen lähtöään Elvis teki levytyksiä varastoon. Albumeja, singlejä, elokuvia ja fanikrääsää julkaistiin tasaiseen tahtiin seuraavan kahden vuoden aikana. Näin pidettiin nimi ihmisten mielissä. Vaikka olisi se pysynyt siellä muutenkin. Mediat, jotka kuvittelivat, että Elvis unohdettaisiin, pönkittivät itse myyttiä ja uutisoivat jatkuvasti maailman kuuluisimmasta sotilaasta, joka sai vastaanottaa fanipostia yli 10 000 kirjettä päivässä.
Elviksen oli kuitenkin vielä filmattava loppuun viimeisin elokuvansa King Creole (Kitara kainalossa). Hänelle myönnettiin lykkäystä 60 päivää. Lopulta Hollywoodin loiste oli jätettävä taakse ja astuttava armeijan harmaisiin maaliskuun 24. päivä 1958. Fort Chaffeen kautta Elvis siirrettiin Fort Hoodiin, Teksasin osavaltioon, jossa hän suorittaisi puoli vuotta kestävän peruspalveluksensa. Tämän jälkeen hänet siirrettäisiin Saksaan Yhdysvaltojen armeijan tukikohtaan Friedbergiin. Sitä ennen, ehti kuitenkin tapahtua paljon.
Tilinpäätös
|
| Levy-yhtiö RCA:n uusi Studio B, Nashville, 10.6.1958. Kainalossa Danelectro U2 -sähkökitara. |
Vielä peruspalveluksensa aikana Elvikselle järjestettiin levytyssessio Nashvillessä RCA:n uudessa Studio B:ssä, kesäkuun 10–11. päivä, jotta uutta materiaalia riittäisi julkaistavaksi tulevien kuukausien aikana. Elvis marssi studioon täysi sotisopa päällä ja päätti musiikillisesti merkittävimmän vuosikymmenensä mitä hienoimmin. Kaksipäiväinen äänitysrupeama tuotti sellaisia klassikoita kuten A Big Hunk O'Love, I Got Stung ja A Fool Such As I.
🔈 Kuuntele USA:n listaykkönen: A Big Hunk O'Love
Vuosikymmen päättyi komeasti myös elokuvarintamalla. Heinäkuussa King Creole lanseerattiin teatterilevitykseen. Elvis sai roolistaan Danny Fisherinä uransa parhaimmat arvostelut. Tuotanto oli siihen mennessä laadukkain. Ohjaajana toimi Casablancan ohjannut Michael Curtiz ja näyttelijätiimissä oli kokeneita ammattilaisia kuten Walter Matthau ja Carolyn Jones. Musiikki oli korkeatasoista ja siitä koostettu dixieland-sävytteinen pitkäsoitto oli kokonaisuutena eittämättä Elviksen uran vahvin soundtrackalbumi. Elokuvaa pidetään yleisesti Elviksen parhaimpana ja se osoitti hänen potentiaalinsa vakavana näyttelijänä. Kuten The New York Timesin toimittaja Howard Thompson asian hyvin kiteytti: "Katkaiskaa jalkani ja kutsukaa minua Pätkäksi, Elvis Presley osaa näytellä!"
Vuoden 1958 loppuun mennessä oli Elviksellä takanaan 12 tv-esiintymistä, neljä menestyselokuvaa, loppuunmyytyjä kiertueita, neljä listäykköstä albumeissa ja kahdeksan single-levyissä.
Äidin kuolema
|
| Surun murtamat. Isä Vernon ja Elvis, Gracelandin portailla, elokuussa 1958. |
Elokuussa 1958 Elviksen äiti Gladys sairastui vakavasti. Hänet siirrettiin Fort Hoodista sairaalaan Memphisiin. Elvis sai luvan poistua palveluksesta ja saapui kotikaupunkiinsa 12. päivä elokuuta. Hän vieraili sairaalassa heti samana iltana sekä myös seuraavana päivänä ja iltana.
Muutama tunti siitä kun Elvis oli tullut Gracelandiin lepäämän, Gladys menehtyi varhain aamulla 14. elokuuta maksatulehdukseen, vain 46-vuotiaana.
Seuraavana päivänä pidettiin muistotilaisuus paikassa nimeltään Memphis Funeral Home, jossa The Blackwood Brothers lauloi kaksi Gladysin lempihymniä Precious Memories ja Rock of Ages. Kvartetin bassolaulaja, ja 1970-luvulla myös Elviksen konserteissa taustoja laulanut, J.D. Sumner kertoi myöhemmin: "En ole koskaan nähnyt ihmisen kärsivän tai surevan niin paljon kuin Elvis äitinsä kuoltua."
On helppo sanoa, että hän oli mammanpoika, mutta ei hän ollut. Se oli yksi sellaisista äiti ja poika suhteista, joissa on vaikea sanoa, missä kohti äiti loppuu ja poika alkaa. Ja kun hänen äitinsä kuoli, se jätti häneen aukon. Hän ei enää sen jälkeen ollut kokonainen. – Nick Cohn, kirjailija, The Searcher -tv-dokumentti, 2018
Gladys laskettiin haudan lepoon Memphisin Forest Hillin hautausmaalle. Elvis menetti elämänsä tärkeimmän ihmisen. Hänen kerrotaan sanoneen hautajaisissa: "Voi Jumala, kaikki mitä mitä minulla oli, on poissa." Elvis ei koskaan täysin toipunut äitinsä kuolemasta.
Saksa
Elvis saapui 19. syyskuuta joukkojenkuljetusjunalla New Yorkiin, josta hän siirtyi USS Randall -laivalla Saksaan, jonne hän rantautui 1. päivä lokakuuta 1958. Elvis sijoitettiin Frankfurtin pohjoispuolella sijaitsevaan Friedbergiin 17 kuukauden ajaksi. Elvis, hänen isänsä ja isoäitinsä sekä muutama ystävä majoittuivat hotelli Grunewaldiin Bad Nauheimiin.
Sieltä he muuttivat seuraavan vuoden helmikuussa, vain kymmenen korttelin päässä sijaitsevaan kolmikerroksiseen taloon, osoittesen Goethestrasse 14, jossa Elvis asuisi koko loppuajan. Elvikselle annettiin armeijan taholta tämä myönnytys, että maailmantähti saisi olla rauhassa ja etteivät liian innokkaat fanit häiritsisi tai vaarantaisi itseään kasarmialueella. Elviksellä oli myös oma yksityisparturi, hammaslääkäri ja henkilökohtainen kuljettaja.
Elvis siirrettiin c-komppanian tiedustelujoukkoihin, jossa hän toimi jeepinkuljettajana joukkuetta johtavalle kersantti Ira Jonesille. Vaikka Elviksellä oli tiettyjä etukoikeuksia, hän suoritti sotilaspalveluksensa kuten muutkin alokkaat. Tiedustelujeepinkuljettajan tuli hallita monia erikoistaitoja. Hänen oli kyettävä itsenäiseen päätöksentekoon, osattava lukea karttaa, laatia maastoluonnoksia, tunnettava vihollisen aseistus ja hallittava tekniset kuviot. Fort Hoodissa Elvis palveli toisessa panssaridivisioonaassa Hell On Wheels -yksikössä. Saksassa hänet sijoitettiin kolmannen panssaridivisioonan 32. pataljoonaan, Spearhead-yksikköön.
Pariisi
|
| Amerikkalainen Pariisissa. Elvis seurueineen Champs-Elyséesillä (oikeassa laidassa Lamar Fike). |
Kesäkuussa 1959 Elvikselle myönnettiin kahden viikon loma. Hän kävi Münchenissa ja suunnisti sieltä Ranskaan Pariisiin kavereidensa Lamar Fiken, Charlie Hodgen ja Rex Mansfield kanssa. Elvis antoi lyhyen haastattelun lehdistölle ja majoittui Prince de Galles -hotelliin, josta oli näkymä Champs-Elyséesille ja Riemukaarelle. Elvis ja muu ryhmä juhlivat Pariisin kuuluisissa yökerhoissa kuten Mouling Rouge ja Lido. Heidän suosikkiharrastuksensa oli kutsua joka ilta tanssitytöt hotellihuoneeseen.
Elvis ja kumppanit vierailivat Pariisissa vielä toisenkin kerran, tammikuussa 1960, jolloin Elvis muun muassa harjoitteli japanilaisen mestarin Tetsuji Murakamin johdolla karatea, johon hän tutustui armeijassa. Elviksen intohimo lajiin kesti hänen koko loppuelämänsä. Vuonna 1974 Elvikselle myönnettiin kahdeksannen danin musta vyö.
Priscilla Beaulieu
|
| Priscilla Beaulieu Saksan kodissaan, poikaystävän kuva pöydällä (For Lp Fans Only -albumin takakansi). |
Priscilla Ann Wagner syntyi Brooklynissa 24. toukokuuta 1945. Hänen äitinsä Anna Lillian Iversen oli syntyperältään norjalainen. Priscillan biologinen isä oli Yhdysvaltojen armeijan laivaston lentäjä James Wagner. Hän kuoli lento-onnettomuudessa kotiutuessaan palveluksesta, Priscillan ollessa vasta puolivuotias.
Priscilla oli kolmilapsisen perheen vanhin. Hänen isäpuolensa Paul Beaulieu toimi armeijan kapteenina. Armeijaperheiden tapaan he olivat muuttaneet jatkuvasti. Viimeiset neljä vuotta Beaulieut olivat asuneet Bergstromin lentotukikohdassa Austinissa, jossa Priscilla oli valittu Del Vallen keskikoulun luokan "kaikkein kauneimmaksi" ja "parhaiten pukeutuneeksi".
Elokuun 15. päivä 1959 Paul Beaulieu perheineen saapuivat Saksaan Reinin-Mainin lentotukikohtaan ja matkustivat sieltä kapteenin tulevaan asemapaikkaan Wiesbadeniin.
Vähän ennen tapaamistaan Elviksen kanssa Priscilla oli saanut selville, että Paul Beaulieu ei olekaan hänen oikea isänsä. Priscilla oli tiedosta järkyttynyt. Siitä lähtien hän tunsi itsensä ulkopuoliseksi perheessä. Priscilla alkoi käydä koulusta tullessaan läheisellä Eagle-klubilla, joka toimi ilmavoimien henkilöstön perheiden tapaamispaikkana.
Syyskuun 13. päivä 1959 hän tapasi siellä armeijan lentosotamies Currie Grantin, joka kutsui Priscillan Elviksen Bad Nauhaimin kotiin. Priscilla teki välittömästi lähtemättömän vaikutuksen Elvikseen ja pari viihtyikin siitä asti tiiviisti toistensa seurassa aina Elviksen Saksasta lähtöön saakka.
Kaksi vuotta myöhemmin Priscilla saapui takaisin Yhdysvaltoihin ja aloitti seurustelun Elviksen kanssa. Toukokuun 1. päivä, vuonna 1967 pari avioitui ja Priscilla Beaulieusta tuli Mrs. Elvis Presley. Gladysin ohella, Priscillasta muodostui Elviksen elämän ja jopa kuoleman jälkeisen ajan merkittävin nainen.
Ohi on!
|
| Elviksen paluu ei jäänyt medioilta huomaamatta. Maailman tunnetuin sotilas oli kotiutettu. |
Elvis ylennettiin kersantiksi 20. tammikuuta 1960. Kersantin natsat hänelle myönnettiin 11. helmikuuta 1960. Elvis lähti Saksasta 2. maaliskuuta ja saapui New Jerseyhin lehdistötilaisuuteen seuraavana päivänä. Virallisesti hänet vapautettiin palveluksesta 5. maaliskuuta 1960. Elvis saapui kotikaupunkiinsa Memphisiin 8. päivä maaliskuuta ja piti samana päivänä lehdistötilaisuuden Gracelandissa.
Kotiinpaluu oli valtava mediatapahtuma. "Olin erikoisessa asemassa. Itse asiassa, noin sen piti ollakin. Minun odotettiin epäonnistuvan, mokaavan koko homman. Kuviteltiin, että en pysty siihen. Minun oli todistettava, vaati se sitten mitä tahansa, että asia ei ole niin. Ei vain muille ihmisille, vaan myös itselleni.", kertoi Elvis viimeisessä Saksassa tehdyssä radiohaastattelussa.