Rock'n'rollin kuninkaaksi kruunattu touhusi aivan omiaan tittelin ulkopuolella, etenkin, mitä pidemmälle ura eteni. Hän laajensi Elvis-puritanistien todellisuutta yllättäen ja pyytämättä tämän kaltaisilla esityksillä, jotka artisti tulkitsi aivan samalla rautaisella uskottavuudella, kuin kaiken muunkin musiikin, mikä hänen lävitsensä soljui. Siinä oli, ja on edelleenkin, muutamalle omia rajojaan vartioivalle rokkipoliisille sulateltavaa.
Jos kyseisestä kappaleesta tihkuu jonkinmoista euroviisutunnelmaa, niin sillä itse asiassa on kaukainen laulukilpailuihin liittyvä historia: ranskalainen Frédérica esitti sen maansa karsinnoissa vuonna 1960 nimellä J'ai le mal de toi. Jack Dieval'in säveltämä ja Michel Rivgauche'n sanoittama esitys ei kuitenkaan selviytynyt loppukilpailuun asti.
Alkuperäinen levytys kuitenkin löytyy vasta vuodelta 1964, kun myöskin ranskalainen laulaja Colette Deréal ikuisti sen vinyylille.
Vuonna 1965 J'ai le mal de toi ilmestyi Belgiassa radio-ohjelmassa (Muziek Ohne Grenzen), laulaja Lily Castel'in tulkitsemana. Sen jälkeen teksti käännettiin sekä englanniksi että hollanniksi, ja Kathy Kirby esitti sen nimellä The Way of Love ja Conny Vandenbos nimellä Je Doet Me Pijn. Kirbyn levytys tehtiin kesäkuussa 1965 ja Vandenbosin äänitys saman vuoden syyskuussa.
|
| Ensimmäisenä kappaleen ehti levyttää ranskalainen näyttelijä ja laulaja Colette Deréal, Polydor-levymerkille, vuonna 1964. |
Levytyksiä ja muunkielisiä versioita ilmestyi, mukaan lukien Armando Manzarenon espanjankielinen versio Somos Novios, vuonna 1968. Jostakin syystä Manzanero merkitään käytännössä aina laulun tekijäksi (myös Elviksen levytyksessä) vaikka oikeat tekijät ovat jutussakin aiemmin mainitut Dieval/Rivgauche.
Lopulta, vuonna 1970, Sid Wayne kirjoitti kiveen lalulun tekstin ja otsikon It's Impossible. Perry Como hoiteli ikonisoinnin, ja sen jälkeen laulua ovat tulkinneet lukuisat muut artistit. Secondhandsongs.com on listannut sivuilleen 213 eri versiota kappaleesta. Meikäläisittäinkin löytyy ainakin neljä levytettyä coveria, nimellä Onko mahdoton? Esittäjinä Seija Simola (1971) Esko Linnavalli orkestereineen (1973), Matti Esko (1973) ja Jorma Kääriäinen (2011).
Lyricslayers.com -sivusto on luonnehtinut kappaleen sanomaa seuraavasti:
"Perry Comon It's Impossible on klassinen balladi, joka kaivautuu rakkauden väistämättömän ja ylivoimaisen luonteen teemaan. Sanoituksessa käytetään hyperbolisia lauseita ilmaisemaan ajatusta, että eläminen ilman rakasta on yhtä mahdotonta kuin luonnonlakien uhmaaminen. Laulu alkaa vertailuilla, jotka luovat pohjan rakkaudelle, joka on yhtä perustavanlaatuista kuin aurinko taivaalla tai väistämätöntä kuin vauvan itku. Nämä kuvat herättävät tunteen jostakin, joka on ihmisen hallinnan ulkopuolella, mikä viittaa siihen, että rakkaus sen todellisimmassa muodossaan on yhtä voimakasta ja vääjäämätöntä.
Laulun edetessä laulaja pohtii tunteidensa syvyyttä ja myöntää, että pelkkä ajatuskin rakkaasta liittyy erottamattomasti hänen olemassaoloonsa. Meren hellittämättömästä lähestymisestä rantaan tulee metafora laulajan omalle pysäyttämättömälle halulle olla kiintymyksensä kohteen kanssa. Ilmoitus halukkuudesta uhrata kaikki, jopa sielunsa, rakkauden vuoksi korostaa intensiteettiä ja epätoivoa, joka voi liittyä syvään emotionaaliseen kiintymykseen. Sanan 'mahdoton' toistaminen läpi kappaleen toimii koskettavana hokemana, joka vahvistaa keskeistä viestiä, että elämä ilman tätä syvää rakkautta on ylivoimaista kuvitella, todellakin, mahdotonta."
Elviksen Las Vegasissa äänitetty versio julkaistiin ensimmäistä kertaa albumilla Elvis, heinäkuussa 1973.
It's Impossible | Las Vegas, Hilton Hotel | 16.2.1972 (Midnight Show)