Merry Christmas Baby | 1971

Merry Chrismas Baby, kääntöpuolellaan O Come, All Ye Faithfull, julkaistiin singlenä marraskuussa 1971. Se oli täydellinen valinta albumilta Elvis Sings The Wonderful World of Christmas, mutta sitä ei kuitenkaan noteerattu Billboardin listalla, koska sesonkituotteita ei sinne hyväksytty vuosina 1963-1973.

Vaikka Elvis ottikin paljon vaikutteita bluesista, ei hänen tuotannossaan ole genren ilmeisiä edustajia kuin kourallinen. Yllättäen kaksi sellaista löytyy hänen joululaulukatalogistaan. Ensimmäiselle joululevylle, Elvis' Christmas Album (1957), äänitetty hurja Santa Claus Is Back In Town voidaan lukea sellaiseksi, ja toiselta joululevyltä Elvis Sings Wonderful World of Christmas (1971) löytyvä Merry Christmas Baby on ehkä vielä enemmän perinteitä kunnioittava esitys. Albumin sisältävien traditionaalisten ja uudempien jouluisten iskusävelmien joukossa se nousee kokonaisuuden kirkkaimmaksi tähdeksi.

Laulun on kirjoittanut Lou Baxter ja Johnny Moore, ja alun perin sen levytti Johnny Moore's Three Blazers, Charles Brownin kanssa, vuonna 1947. Se saavutti sinä jouluna Billboardin R&B-listan sijan 3, ja nousi jälleen listalle vuosina 1948 ja 1949.

Charles Brown kertoo laulusta tutun tarinan siitä, kuinka artisti maksaa:

Leon Renéllä oli Exclusive Records. He tarvitsivat joululaulun; Bing Crosbylla oli White Christmas. Lou Baxter, joka oli lauluntekijä ja tapasi hengailla Johnny Mooren ja Blazersin kanssa, sanoi: 'Charles, haluan sinun tekevän yhden kappaleistani, koska tarvitsen rahaa.' Hänellä oli kurkkuleikkaus, hänellä oli kurkkusyöpä. Jos tekisimme yhden hänen numeroistaan, he antaisivat hänelle 500 dollarin ennakkomaksun. 

Otin hänen lauluja sisältävän laukkunsa kotiini sinä iltana ja katsoin sinne, katsoin niitä kaikkia juttuja, eikä se tehnyt minuun vaikutusta. Näin Merry Christmas Bluesin, ja se herätti huomioni. Sanoin, että tässä saattaisi olla ideaa, mutta se ei tuntunut hänen laulultaan. Kirjoitin otsikon 'Merry Christmas Baby' ja kirjoitin sanat ja kuinka aioin laulaa sen, soitin pianoa ja esitin sen Johnny Moorelle. 

Emme tienneet, että siitä tulee suuri hitti, mutta mielestäni se oli ainutlaatuinen. Leon Rene sanoi, että laita celeste siihen. En ollut koskaan soittanut yhtäkään. Hän sanoi, että se on aivan kuin piano, aseta se pianon viereen. Koska heillä ei ollut kaikkia näitä nykyisiä syntetisaattoreita. Hän sanoi, että soita sillä kappaleen intro ja palaa sen jälkeen pianon pariin. 

Exclusive Records ei koskaan maksanut tekijänoikeuksia. Hollywood Records otti oikeudet haltuunsa, velkojien asianajajat sanoivat, että artistit saisivat rahansa, mutta niin ei koskaan käynyt. Don Pierce (Hollywood Records) ei koskaan maksanut senttiäkään. Kun Exclusive Records myytiin, artistit/velkojat eivät saaneet mitään. Leon Rene lupasi taiteilijoille, että rahat tulisivat. Sitä ei koskaan tapahtunut. Ja Johnny Moore teki sopimuksen Lou Baxterin kanssa ja laittoi siihen ilmeisesti myös oman nimensä."

Julkaisuvuonnaan kappaleen albumi- ja singleversio oli typistetty kestoltaan radio- ja jukeboksiystävällisemmäksi. Ensimmäistä kertaa Merry Christmas Baby kuultiin koko kahdeksanminuuttisessa komeudessaan vuonna 1982 julkaistulla albumilla Memories of Christmas. Samalta pitkäsoitolta löytyi myös ennenjulkaisematon upea blueshenkinen otto kappaleesta I’ll Be Home On Christmas Day (lue myös blogi).

Vuosien varrella monen monituiset artistit ovat levyttäneet kappaleen, kuten esimerkiksi Chuck Berry, James Brown, B.B. King, Ike & Tina Turner, Bruce Springsteen, Christina Aguilera ja Melissa Etheridge.

Kirjassaan Elvis Presley: A Study in Music (1978), Robert Matthew Walker kiteyttää esityksen näin:

"Merry Christmas Baby'ssa emme vain kohtaa näiden sessioiden hienointa nauhoitettua esitystä, vaan yhden suurimmista Presley-esityksistä, jotka ovat löytäneet tiensä levylle. Se on blueskappale ja jälleen kerran hänen luonnollisuutensa tämän vaikean välineen parissa on läsnä. Blues on yksinkertaista musiikkia. Tämä yksinkertaisuus tarkoittaa, että melkein kaikki laulajat osaavat laulaa sitä, mutta vain harva tulkita. On selvää, että Presley oli yksi näistä harvoista. Ja on tragedia, että hän ei koskaan äänittänyt blues-albumia."

Elviksen juuret kuuluvat esityksessä. Se luotsaa kaikuja Tupelon hökkelikylistä ja Memphisin Beale Streetin tummista kolmisointuisista sävelistä. Elvis toistaa kahdeksanminuuttisessa esityksessä yhtä säkeistöä niin kauan, että sanat menettävät merkityksensä, jättäen jälkeensä vain puhtaan fiiliksen. 

Vuonna 2021 RCA Legacy -sarjassa julkaistu Back In Nashville -boksi esitteli biisistä tähän mennessä sen pisimmän version (kesto 8:41).

Paul Simpson kirjassaan The Rough Guide To Elvis (2002) kertoo kappaleesta seuraavaa:

"Merry Christmas Baby välttää tyypilliset sesonkiin kuuluvat kliseet. Kirkonkellojen ja lumen sijaan Elvis lauloi timanttisormuksista ja hyvästä musasta radiossaan.

Musiikkikustantamo Hill & Range oli alun perin ehdottanut kappaletta esitettäväksi vuoden 1968 tv-spesiaalissa. Herkullinen tilaisuus, näin jälkikäteen ajateltuna. Sen sijaan Elvis kääntyi biisin puoleen toukokuussa 1971, puolenyön aikoihin studiossa, joka oli koristeltu jouluiseksi, jotta kaikki pääsisivät tunnelmaan.

Elvis lauloi ikään kuin hän olisi juuri kuullut kappaleen ensimmäistä kertaa, kannustaen kitaristi James Burtonia ('Dig in, James!') ja kehottaen basisti Norbert Putnamia heräämään ('Wake up, Put!'). Ensimmäisen kuuden minuutin jälkeen hän huutaa 'Merry Christmas Baby!' ikään kuin hänen beibinsä olisi joko huonokuuloinen tai asuisi valtion rajan toisella puolella.

Merry Christmas Baby on helposti Elviksen 70-luvun hienoin bluesesitys. Sen ainoat vakavat kilpailijat ovat Tiger Manin hidas jamittelu ja Stranger In My Own Home Townin harjoitus. Näiden todisteiden valossa, on pieni tragedia, että hän ei äänittänyt bluesalbumia toukokuussa Nashvillessä."

Merry Christmas Baby | RCA Studio B, Nashville | 15.5.1971 

Pasi Välimäki

Olen Elvis-harrastaja jo vuodesta 1977 lähtien. ElvisMesta-blogin (elvismesta.blogspot.com) tarkoituksena on jakaa omaa vuosien varrella kertynyttä tietämystä Elvis Presleystä. Lisäksi medioissa näkee artistiin liittyen usein väärää tietoa, asiavirheitä ja turhia uskomuksia, joihin sivut pyrkivät omalta osaltaan tuomaan oikaisua ja samalla toimimaan lähdeaineistona kaikenlaiseen julkaisutoimintaan. Tietenkin tarkoitus on myös tarjota mielenkiintoista sisältöä faneille ja muille asiasta kiinnostuneille. MusaMesta-blogi (musamesta.blogspot.com) on perustettu alustaksi kaikenlaiseen musiikkiin liittyvään häröilyyn. Fokus on konserttimuisteluissa, netistä bongatuissa videoissa/biiseissä ja artistidiggailussa. Olen kuitenkin antanut itselleni täyden vapauden toimia, kunhan se vain jotenkin liittyy musiikkiin – elämän pituiseen intohimooni.

Lähetä kommentti

Kiitos palautteestasi!

Uudempi Vanhempi

نموذج الاتصال