Sanford Clarkin alkuperäisen single-julkaisun The Fool/Lonesome For A Letter etiketti, vuodelta 1956. Labeliin on merkattu myös kitaristi Al Caseyn nimi. |
Elviksen onnistuneen comebackin euforia ei ollut vielä ehtinyt
laskeutua, kun hän reilun kahden vuoden tauon jälkeen palasi levyttämään
Nashvilleen, kesäkuussa 1970. Edellisen vuoden sessio
Chips Momanin tallissa American Sound Studiolla, Memphisissä, oli
tuottanut sellaisia klassikkoja kuten In The Ghetto ja
Suspicious Minds.
Kantrin mekassa aikaansaatu 34 biisiä käsittävä musiikillinen katras ei
juurikaan taiteellisesti kalvennut Elviksen kotikaupungissa synnytetyille
esikoisille. Luovuuden hiillos hehkui vielä kuumana ja tuotti muun muassa
Presleyn vahvimman 1970-luvun albumikokonaisuuden Elvis Country (1971).
Sieltä noukitaan myös esittelyssä oleva juomalaulu.
The Fool on rockabilly-kitaristin ja -laulajan Sanford Clarkin
originaalilevytys,
vuodelta 1956, ja hänen ainut isompi hittinsä. Clarkin levyllä persoonallinen
rumpusaundi on syntynyt lyömällä halkaistua bambupalaa kitarakoteloon.
Clarkin levytyksellä on kitarassa Al Casey, joka soitti myös Elviksen
kuuluisan '68 Comeback Specialin sessioissa, ja se punainen näyttävä
Hagströmin puoliakustinen kuusikielinen, jota Elvis soittaa show'n
aloitusnumerossa sekä live-yleisön edessä niin kutsutuissa stand up
-esityksissä on juurikin Caseylta lainattu.
Elvis äänitti kappaleen jo
kotinauhoituksena
Goethestrassella, Bad Nauheimissa, ollessaan Saksassa asepalveluksessa, vuonna
1959. Reilu kymmenen vuotta myöhemmin Elvis bändeineen teki siitä timmin
rock-sovituksen. Ennen äänitystä hän harjoittelee Bob Willisin vuoden
1950 western-swing-hittiä Faded Love, mutta ei muista biisin
sanoja ja antaakin avustajalleen Lamar Fikelle tehtäväksi hankkia ne
sessioihin. "Hey, tehdään odotellessa The Fool!", huikkaa Elvis
taustajoukoille, ja homma on purkissa jo kahden oton jälkeen.
Lue myös blogi
Faded Love | 1970
Presleyn vaistot ovat vielä veitsenterävät, kun hän luontaisesti ottaa laulun
haltuun alarekisteisellä tulkinnalla, kuulostaen lähes uhkaavalta. Se istuu
täydellisesti kappaleen tunnelmaan, kuten myös rämeinen
delta-blues-kitarariffi, jonka pikkailee tietenkin Elviksen luottolankuttaja
James Burton, toisen kitaravirtuoosin Chip Youngin kera. Myös
Charlie McCoy'n turpahöyläily on noteeramisen arvoinen.
Elvis Country -albumin musiikkiraitojen välissä kuultiin jotain
erikoista. Perinteisen muutaman sekunnin tauon sijaan, oli raitojen väli
täytetty kappaleella I Was Born About Ten Thousand Years Ago. Näin
pyrittiin luomaan illuusio päättymättömästä soinnista, joka ei anna
kuuntelijalle hetkeksikään aikaa herpaantua. Ratkaisu on ollut Elvis-levyllä
persoonallinen, mutta se ei ole miellyttänyt kaikkia.
Ensimmäisen kerran albumin raitoja kuultiin ilman välisoittoa vuonna 1995
julkaistulla cd-boksilla
Walk a Mile in My Shoes: The Essential '70s Masters. Jotkut biisit
saivat siitä selkeää etua, kun toinen kappale ei sulaudu niiden päälle –
niin myös The Fool, joka lähtee liikkeelle tömäkämmin. Nyt sitä ei
häiritse enää mikään.
The Fool | RCA Studio B, Nashville | 4.6.1970