Return To Sender | 1962


Laulu paluupostissa tulleesta kirjeestä oli parivaljakon Otis Blackwell (16.2.1931–6.5.2002) ja Winfield Scott (27.11.1920–26.10.2015) käsialaa. Sama tiimi kirjoitti Elvikselle muiden muassa sellaiset hitit kuten One Broken Heart for Sale ja (You're The Devil) In Disguise. Otis Blackwell yksinään kynäili Presleylle sellaisia klassikkoja kuten All Shook Up ja Don't Be Cruel. Ja Winfield Scott räätälöi Elvikselle biisin Stranger In The Crowd kesäkuun 1970 Nashvillen maratonsessioihin.

Keväällä 1962 olivat Blackwell ja Scott työskennelleet laulujen parissa Elviksen tulevaan Paramount-elokuvaan Girls! Girls! Girls!, mutta olivat saaneet aikaiseksi vain kaksi kappaletta, jotka istuivat käsikirjoitukseen: We're Coming In Loaded sekä ehdotuksen nimikappaleeksi. 

Kun Otis saapui Hill & Range -musiikkikustantamon New Yorkin toimistolle, hän ilmoitti, että hänellä oli tarjota leffaan vain kaksi laulua. Mutta mainitsi kuitenkin, että takataskusta löytyisi sellainen biisi kuin Return To Sender. Paikalla ollut Elviksen manageri Eversti Parker pyysi Otisia soittamaan kappaleen, jonka jälkeen hän totesi: "Ei huolta. Se kuullaan elokuvassa, koska se on hyvä biisi." Samalla laulukirjoittajakaksikon ehdotus nimikappaleeksi hylättiin ja tilalle vaihdettiin Leiberin ja Stollerin alun perin The Coasters -lauluyhtyeelle kirjoittama Girls, Girls, Girls.

Tekijät löysivät inspiraation kappaleeseen palautetusta postista. Demo, jonka he olivat lähettäneet levy-yhtiölle, palautettiin takaisin leimauksella: "Return to sender! No such person! No such zone!". Blackwell ja Scott päättivät käyttää näitä lauseita laulussa, kuvailemaan ilkeämielisen naisen ja särkynytsydämisen miehen epäonnistunutta suhdetta.

Lokakuussa 1962 julkaistu single Return To Sender/Where Do You Come From nousi kotimaassaan Billboardin listasijalle 2. Briteissä se saavutti ykköspaikan. Vielä vuoden 2005 uudelleen julkaisuna se nousi brittien listalla sijalle 5.

Elokuvan soundtrack-sessio oli tuttuun tapaan pakattu alan kovilla ammattilaisilla. Studioon olivat saapuneet saksofonistivirtuoosi Boots Randolph, bassovelho Ray Siegel, jazz-kitaran erikoismiehet Barney Kessel ja Tiny Timbrell ja rumpujen taakse istui tuhansissa sessioissa soittanut legenda Hal Blaine sekä myös lyömäsoittimien spesialisti Bernie Mattinson.

Paikalla olivat tietenkin myös Elviksen luottomuusikot, kitaristi Scotty Moore ja rumpali D.J. Fontana, jotka seuratessaan Presleyn esitystä kappaleesta, tunsivat, että laulajan aikaisempi "vanha taika" oli palannut. Myös fanit olivat jo jonkun aikaa kaivanneet idoliltaan rytmikkäämpää materiaalia. 

Elvikselle oli annettu levytettäväksi elokuvaan kolmetoista laulua. Hän ei ollut innostunut materiaalista ja kävi äänitysprosessia läpi yhä kiihtyvällä vauhdilla. Mutta kun hän alkoi tulkita Return To Sender'iä, Presley muuttui energisemmäksi. Hänen mielestään kappale oli helppo esittää ja äänitti sen sisään vain kahdella otolla, mallintaen fraseerauksissaan Blackwellin laulamaa demoa. 

Return to Sender sai suitsutusta kriitikoilta:

NME (New Musical Express) kirjoitti, että Return to Sender ja toinen Blackwellin kirjoittama kappale, Jerry Lee Lewisin Great Balls of Fire (1957), ovat "rock and roll -kaanonin kestävimpiä klassikoita".

Kirjassaan Untold Gold: The Stories Behind Elvis's #1 Hits, Ace Collins sanoo, että vaikka Blackwell kirjoitti hittejä, kuten Lewisin Breathless (1958) ja Peggy Leen Fever (1958), ja vaikutti Presleyn kaltaisiin artisteihin, "on kyseenalaista, onko hän koskaan kirjoittanut mitään niin innovatiivista kuin Return to Sender". 

AllMusic-lehden Thomas Ward ylisti laulun sanoitusta, tuotantoa ja melodiaa sekä Presleyn laulusuoritusta. Ward päätti arvostelunsa sanomalla, että "vaikka Return To Sender ei välttämättä ole iso taiteellinen voitto, se on loistava popkappale, joka kuulostaa edelleen hyvältä nykyaikaiselle yleisölle."

Return To Sender on Otis Blackwellin oman levytyksen lisäksi coveroitu usean artistin ja bändin taholta. Meikäläisittäin sen on versioinut ainakin Cisse Häkkinen ja tietenkin Frederik, nimellä Takki Täynnä

Yhdysvaltojen postilaitoksen, Elviksen syntymäpäivänä, vuonna 1993, julkaistu postimerkki.

Tammikuun 8. päivänä 1993 Yhdysvaltojen postilaitos julkaisi postimerkin Elviksen muistoksi hänen 58-vuotissyntymäpäivänään. Tämä aiheutti kohua, sillä postimerkit olivat yleensä varattu historiallisille henkilöille viihdyttäjien sijaan. Posti antoi asiakkaidensa äänestää yhtä kahdesta postimerkin mallista: nuori Elvis tai vanhempi Elvis. Nuori Elvis voitti helposti ja päätyi postimerkkiin. Yritteliäät keräilijät liimasivat Elvis-postimerkkejä kirjeisiin kyseisenä päivänä ja postittivat ne väärillä osoitteilla, jotta ne lähetettäisiin takaisin merkinnällä "return to sender".

Yhdysvaltalainen laulaja Jackie Wilson (9.6.1934 – 21.1.1984) ja Elvis ystävystyivät 1960-luvulla. Elvis oli erittäin otettu jo edellisellä vuosikymmenellä, kun hän näki Wilsonin Las Vegasissa vuonna 1956, ja esittävän lavalla hänen hittinsä Don't Be Cruel

Jackie Wilson tunnetaan klassikoistaan Lonely Teardrops (1958), Higher and Higher (1967) ja Reet Petite (1957), joista jälkimmäinen nousi uudelleen valtavaan suosioon 1980-luvulla, kun se kuultiin tv-mainoksessa ja nähtiin omaperäisellä videolla.

Lue myös: Jackie Wilson and Elvis Presley (elvis.com.au)

Heidän keskinäinen kunnioitus ja satunnainen ystävyys jatkui aina Elviksen kuolemaan asti. Jackie sai sydänkohtauksen vuonna 1975, 41-vuotiaana. Siitä aiheutuneen vakavan aivovamman myötä hän ei enää koskaan pystynyt esiintymään. Jackie Wilson kuoli tammikuussa 1984, vain 49-vuotiaana.

Elvis toi arvostuksensa esiin Return To Sender -kappaleen elokuvaesityksessä, jossa hän varioi Wilsonin omintakeista lavaliikehdintää. Pieni ele, mutta sitä kautta suurisydäminen kädenojennus arvostamansa artistin suuntaan.

Mainittakoon vielä, että fraasi "Return to Sender" kaiverrettiin suositun englantilaisen koomikon, näyttelijän ja Elvis-imitoijan Freddie Starr'in (9.1.1943–9.5.2019) arkkuun.  

Return To Sender | Radio Recorders, Hollywood | 27.3.1962

Pasi Välimäki

Olen Elvis-harrastaja jo vuodesta 1977 lähtien. ElvisMesta-blogin (elvismesta.blogspot.com) tarkoituksena on jakaa omaa vuosien varrella kertynyttä tietämystä Elvis Presleystä. Lisäksi medioissa näkee artistiin liittyen usein väärää tietoa, asiavirheitä ja turhia uskomuksia, joihin sivut pyrkivät omalta osaltaan tuomaan oikaisua ja samalla toimimaan lähdeaineistona kaikenlaiseen julkaisutoimintaan. Tietenkin tarkoitus on myös tarjota mielenkiintoista sisältöä faneille ja muille asiasta kiinnostuneille. MusaMesta-blogi (musamesta.blogspot.com) on perustettu alustaksi kaikenlaiseen musiikkiin liittyvään häröilyyn. Fokus on konserttimuisteluissa, netistä bongatuissa videoissa/biiseissä ja artistidiggailussa. Olen kuitenkin antanut itselleni täyden vapauden toimia, kunhan se vain jotenkin liittyy musiikkiin – elämän pituiseen intohimooni.

Lähetä kommentti

Kiitos palautteestasi!

Uudempi Vanhempi

نموذج الاتصال