New Orleans | 1958


Elvis Presley oli oman aikansa erikoinen poikkeama – hyvällä tavalla. Maailmaa muutettiin monelta taholta tuolloin, entinen köyhä Tupelon poika yksi sen kärkinimistä. Kun elokuvaa King Creole (1958) asettiin pyörimään elokuvateattereiden isolle kankaalle, vietiin rockin kuningasta jo täydellä vauhdilla parturiin ja palvelemaan isänmaataan. 

Elviksen 1950-luvun päättänyt elokuva ja siinä nähdyt musiikkiesitykset olivat viimeisiä nuoruuden ja luovuuden alttarille uhrattuja näytöksiä, ennen lopullisen naiivuiden ja kirkasotsaisuuden kuolemaa. 

New Orleans on erinomainen näyte Elviksen vokaaliakrobatiasta – hän venyi ajan mittapuiden mukaan lähes kaikkeen. Kappaleessa hivellään kutkuttavasti jazz-musiikin rajapintoja ja monitahoisten kulttuurillisten ristiinnaintien yhtymäkohtia. Presleyn ykkösrutistuksia, joka on harmittavasti jäänyt hänen tuotannossaan pimentoon. Mutta kuten me ElvisMestassa sen liiankin hyvin tiedämme, se ei ole ainoa lajiaan. 

New Orleans on raita Elviksen eittämättä vahvimmalta soundtrackilta King Creole (1958). Itse elokuvaa pidetään yleisesti hänen parhaimpanaan. Myös Elvis oli sitä mieltä. Ohjaajana toimi, ei enempää eikä vähempää kuin valon ja varjon mestari, klassikkoelokuvan Casablanca arkkitehti, Michael Curtiz

Jazz-pianisti Dudley Brooks, ohjaaja Michael Curtiz ja Elvis, King Creole -elokuvan levytessioissa, Radio Recorders -studiolla, tammikuussa 1958.
Musiikkikaupunkien kuningatar New Orleans on ollut merkittävä populaarimusiikin hautomo, joka on oikeastaan synnyttänyt koko lajityypin. Itsekin siellä poikenneena voin allekirjoittaa miljöön maagisuuden – ja erityisesti sen tukahduttavan kosteuden. Tuota tihkuvaa aistikkuutta on lauluntekijäkaksikko, Roy C. Bennett ja Sid Tepper, jotka tehtailivat Elvikselle yli 40 laulua, lähinnä elokuviin, onnistuneesti tiivistäneet kappaleen tunnelmaan. 

Sid Tepper on myöhemmin muistellut Elviksen uskomatonta laulukykyä, joka ulottui bluesista balladeihin: "Lähetimme hänelle demon, ja hän kuunteli sen kahdesti ja oli heti valmis, aivan kuin olisi laulanut kappaletta koko elämänsä. Lempilaulajani oli Frank Sinatra, mutta hän ei ollut läheskään yhtä monipuolinen kuin Elvis. Sinatran kanssa oli vaikea työskennellä, hän oli ammattimainen pilkunviilaaja."

New Orleans | Radio Recorders, Hollywood | 15.1.1958

Pasi Välimäki

Olen Elvis-harrastaja jo vuodesta 1977 lähtien. ElvisMesta-blogin (elvismesta.blogspot.com) tarkoituksena on jakaa omaa vuosien varrella kertynyttä tietämystä Elvis Presleystä. Lisäksi medioissa näkee artistiin liittyen usein väärää tietoa, asiavirheitä ja turhia uskomuksia, joihin sivut pyrkivät omalta osaltaan tuomaan oikaisua ja samalla toimimaan lähdeaineistona kaikenlaiseen julkaisutoimintaan. Tietenkin tarkoitus on myös tarjota mielenkiintoista sisältöä faneille ja muille asiasta kiinnostuneille. MusaMesta-blogi (musamesta.blogspot.com) on perustettu alustaksi kaikenlaiseen musiikkiin liittyvään häröilyyn. Fokus on konserttimuisteluissa, netistä bongatuissa videoissa/biiseissä ja artistidiggailussa. Olen kuitenkin antanut itselleni täyden vapauden toimia, kunhan se vain jotenkin liittyy musiikkiin – elämän pituiseen intohimooni.

Lähetä kommentti

Kiitos palautteestasi!

Uudempi Vanhempi

نموذج الاتصال