Elviksen kolmannentoista elokuvan Fun In Acapulco (Rytmiä ja riemua Acapulcossa, 1963) päätösnumero, Meksikossa sijaitsevan kaupungin ylistyslaulu, Guadalajara, ei kuulu fanien suursuosikkeihin. Siitäkin huolimatta se sisältää ainoana leffan yhdestätoista kappaleesta mielenkiintoisen historian.
Se on myös ainoa esitys Presleyn tuotannossa, jossa hän laulaa koko kappaleen muulla kuin omalla äidinkielellään: laulu esitetään Meksikon virallisella kielellä, espanjaksi. Alun perin sen oli levyttänyt kappaleen kirjoittaja, laulaja-lauluntekijä, runoilija ja näyttelijä Pepe Guizar jo vuonna 1938, siinä hän ylistää omaa kotiseutuaan.
José Guízar Morfín, joka tunnetaan paremmin nimellä Pepe Guízar, syntyi 12. helmikuuta 1912 Guadalajarassa, Meksikossa. Hän muutti Mexico Cityyn vuonna 1928 ja opiskeli musiikkia kansallisessa konservatoriossa. Yksi hänen professoreistaan, Erasmo Castellanos Quinto, juurrutti häneen rakkauden runoutta kohtaan.
Musiikkia ja runoutta yhdistävä Guízar tuli tunnetuksi nimellä El pintor musical de México (Meksikon musiikillinen maalari), lukuisilla sävellyksillään, jotka maalasivat hänen kotimaansa maantiedettä. Hän siirsi folk-vaikutteisen musiikin ulos baareista ja kaduilta konserttisaleihin, ja sai sen kilpailemaan bolerojen ja tangojen kanssa. Pepe Guízar antoi oikeutuksen kokonaiselle musiikkiliikkeelle, joka oli kiinnostunut palauttamaan kansansa arvot ja elämän pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.
|
| 15. tammikuuta 2018 vietettiin Guadalajarassa säveltäjien päivää ja kaupungin kuuluisinta artistia Pepe Guizaria muistettiin tietenkin myös. Ohessa tapahtuman mainos. |
Pepe Guízar esitti Guadalajaran elokuvassa Caminos de Ayer (1938). Hänen levytyksensä julkaistiin Meksikossa Peerless-levymerkillä. Muita Pepe Guízarin merkittäviä sävellyksiä ovat Corrido del Norte, Tehuantepec ja Como México No Hay Dos.
Kuriositettina mainittakoon, että maailman parhaaksi elokuvaksikin useasti äänestetty Citizen Cane (1941) ja sen ohjaaja Orson Welles kuuli Meksikossa Pepe Guizarin kappaleen A Poco No ja päätti käyttää sävelmää elokuvan kampanjalaulussa Oh, Mr. Kane. Englanninkielisen sanoituksen siihen kirjoitti Herman Ruby.
Pepe Guízar kuoli matkalla Mexco Cityyn 27. syyskuuta 1980.
Laulun kotiseutupainotteisesta historiasta huolimatta Elvis ei koskaan käynyt Meksikossa. Hänen osuutensa nauhoitettiin Hollywoodissa ja varakroppa lähetettiin Acapulcoon kuvauksiin. Syyksi annettiin se, että tähtinäyttelijän roudaaminen rajan toiselle puolelle olisi ollut turvallisuusriski.
Muutamaa vuotta aikaisemmin oli paikallisen juorulehden kolumnisti Federico de León väittänyt, että Presley oli kutsunut Meksikoa "inhottavaksi maaksi" ja tehnyt ilkeitä huomautuksia meksikolaisista naisista haastattelun aikana ("Suutelen mieluummin kolmea mustaa tyttöä, kuin meksikolaista"). Artikkeli aiheutti Meksikossa Elvis-vastaisia mielenosoituksia ja hänen levyjänsä poltettiin.
Myöhemmin on kuitenkin käynyt selväksi, että Elvis ei antanut rasistisia lausuntoja – kyseessä oli vain tiedotusvälineitten temppu, kun hän kieltäytyi meksikolaisen poliitikon kutsusta esiintyä yksityisesti hänen teini-ikäiselle tyttärelleen ja tämän ystäville. Väiteysti kyseinen "korkea-arvoinen poliitikko" oli lähettänyt esiintyvälle artistille tyhjän shekin täytettäväksi haluamallaan summalla. Tarinan mukaan Presley palautti tyhjän shekin, joten äärimmäisen loukkaantuneena poliitikko keksi tarinan siitä, että Elvis ei pitänyt meksikolaisista naisista.
Oli miten oli, Elvis kajauttaa laulun komeasti eetteriin mariachiorkesterin säestyksellä, haastavasta esiintymiskielestä huolimatta. Monet meksikolaisista suhtautuivat väitettyihin Elviksen lausuntoihin jo alun alkaen skeptisesti, ja sittemmin he ovat unohtaneet koko kohun ja ilmaisseet rakkauttaan artistia kohtaan muun muassa tuottamalla eniten Elvis-samettimaalauksia levitykseen, kuin mikään muu maa maailmassa.
Guadalajara | Radio Recorders, Hollywood | 23.1.1963 (track), 27.2.1963 (vocal overdub)