Beverly Ross (5.9.1934–15.1.2022) kuului siihen harvalukuiseen naispuolisten lauluntekijöiden joukkoon, joka kirjoitti pop- ja rock-biisejä 1950- ja -60-luvuilla.
New Yorkin Brooklynissa syntynyt Ross tehtaili useita menestyneitä popkappaleita 1950- ja 1960-luvuilla, kuten Dim, Dim The Lights, Lollipop, Remember Then ja Candy Man. Omien sanojensa mukaan hän aloitti laulujen kirjoittamisen jo 13-vuotiaana: "Voitin aina runokilpailut. Laulujen kirjoittaminen on edustanut minulle aina hauskuutta. Sisälläni tuntui olevan kytkin, joka avasi portin, ja silloin aloin kirjoittaa kappaleita.", on hän kertonut.
Beverly Rossin (salanimellä Rachel Frank) ja Aaron Schroederin kynästä syntyi New Orleansin jazziin kallellaan oleva Dixieland Rock, joka tehtiin tilaustyönä elokuvaan King Creole (Kitara kainalossa, 1958). Hän on myös kirjoittanut (yhdessä Sam Bobrick'in kanssa) laulun The Girl of My Best Friend, jonka Elvis levytti vuonna 1960.
Elviksen parhaaksi valkokangasesiintymiseksi kehuttu King Creole edusti musiikkikappaleidensa puolesta tanakkaa tavaraa, eikä tanssijalkaa vipattava Dixieland Rock tee siinä kaanonissa poikkeusta. Elvis näyttelee elokuvassa laitapuolen kulkijaa, Dannya, joka – kuinka ollakaan – päätyy sattumuksesta menestyneeksi laulajaksi.
Ehkä paras jazz-vaikutteisista rock 'n' roll -numeroista on Dixieland Rock. Materiaali ei poikkea Mean Woman Bluesista, mutta lisätyt instrumentit saavat sen kuulostamaan täysin erilaiselta, eikä vähiten kuplivassa instrumentaalisessa väliosassa, jossa [trumpetisti] John Ed Buckner antaa palaa. – Shane Brown, Reconsider Baby – Elvis Presley: A Listener’s Guide
Mutta mitä laulunkirjoittaja on lausunut omasta "lapsestaan". Siitä seuraavassa:
"Kirjoitin Dixieland Rockin Aaron Schroederin kanssa, ja kappale kuultiin elokuvassa King Creole. Me kirjoitimme muutamia muitakin kappaleita yhdessä, jotka tosin eivät menestyneet sen kummemmin (nauraa). Aaron pyysi minua kirjoittamaan kanssaan. Hän oli kuullut minusta ja hän oli hyvin fokusoitunut ihminen.
Opin häneltä paljon. Laulujen kirjoittaminen on erittäin kilpailtu ja kova ala, ja vaikka sen luova prosessi tuo suurta iloa, mutta jos halusit ansaita rahaa, sinun oli uhrattava kaikki muu. Sinun on oltava erittäin luotettava ja sovittava kaikki tapaamisesi itse, muuten kukaan ei noteeraa sinua.
Aaronin esimerkistä, minusta tuli paljon parempi ja ammattimaisesti tiedostavampi kirjoittaja. Aaron ja minä yritimme sovittaa Dixieland Rockin musiikillisesti ja lyyrisesti kohti New Orleansia. Aaronin kanssa oli vaikea kirjoittaa, koska hän oli totaalinen pilkunviilaaja sanoitusten suhteen.
|
| Beverly Ross, 1959. |
Muistan repineeni verkkarini tämän säkeen takia. Sitten vihdoin keksin (lausuu sanoituksia), "Let your hair down, sugar, shake it free, and do the Dixieland rock with me." Aaron sanoi: "Voi, minä rakastan sitä!" (nauraa). Se oli erittäin tärkeä säe kappaleessa, koska se oli osa koukkua.
Siihen aikaan piti olla hyvin varovainen sanoitusten kanssa, niiden piti enemmänkin vihjailla kuin sanoa suoraan. Mutta "let you hair down, sugar shake it free,", tarkoitti oikeasti, että "riisu vaatteesi pois ja anna kaiken heilua." Mutta sanoitus oli suunnilleen niin villi kuin se vain pystyi olemaan (nauraa).
Mielestäni olen enempi levytuottaja eikä kukaan koskaan pysty tekemään demojani paremmin kuin minä itse. Elvis toi upeaa uutta energiaa Dixieland Rockiin, mutta silti pidin omasta demostani enemmän.
Oli uskomatonta saada Presley-levytys. Mutta ainoa ongelma siinä oli se, että eversti Tom Parker ja Aberbachit, jotka olivat loistavia kustantajia, nappasivat 25 prosenttia enemmän kirjoittajilta. Kaikki halusivat silti olla osallisina, koska Presley oli niin kuuma nimi. Aaron ymmärsi tuon kaiken. Olin vain niin nuori ja tyhmä ja allekirjoitin sen sopparin. Hän opetti minua lukemaan sopimuksia.
Elvis todella muutti kaiken esiintymisessä. Pohjimmiltaan hän laski hiuksensa alas ja antoi koko maailman ravistella niitä. Mielestäni se säe Dixieland Rock'issa on profeetallinen, koska se liittyy häneen. Hän oli ensimmäinen, joka uskalsi olla niin estoton. Hän antoi kaikille luvan ilmaista itseänsä seksuaalisesti. Hän oli ensimmäinen, joka mursi tuon muurin."
Dixieland Rock | Radio Recorders, Hollywood | 16.1.1958