Suspicious Minds | 1969

Single Suspicious Minds/You'll Think of Me julkaistiin 26. elokuuta 1969, nousten 1. päivä marraskuuta Billboardin listan kärkisijalle. Se oli Elviksen ensimmäinen listaykkönen seitsemään vuoteen (edellinen oli vuonna 1962 julkaistu Good Luck Charm/Anything That's Part of You). Ja samalla se oli myös viimeinen ykköshitti Yhdysvalloissa. Single nousi ykköseksi myös lukuisissa muissa maissa, kuten esimerkiksi Australiassa, Itävallassa, Belgiassa, Kanadassa, Uudessa-Seelannissa, Etelä-Afrikassa ja Ruotsissa. Englannissa, ehkä vähän yllättäenkin, se jäi kakkossijalle.

Harva tietää, että Elvis Presleyn klassikko Suspicious Minds oli kappaleen tekijän Mark Jamesin (oik. Francis Rodney Zambon, 29.11.1940–8.6.2024) alkuperäislevytys. Se kuitenkin floppasi. Pienellä Scepter Recordsilla ei ollut rahkeita mainostaa singleä tarpeeksi suurella volyymilla. Mutta Mark ymmärsi, että biisi sinällään ei ollut huono, se vaan vaati oikean esittäjän ja isomman markkinointikoneiston. Ja nehän löytyivät melkein kulman takaa. Elvis oli tekemässä paluuta elokuvavuosiensa jälkeen, ja hän tarvitsi kipeästi hittibiisiä. 

Mark James oli levyttänyt kappaleensa Chips Momanin luotsaamalla American Sound Studiolla, Memphisissä. Momanin pari Don Crews kertoi Mark Jamesille, että Presley oli varannut heidän studionsa äänittääkseen albumin. Crews kyseli Jamesilta jatkuvasti, olisiko tällä ollut Presleylle sopivia kappaleita. Marksista tuntui, että Elvis tarvitsi kypsän rock'n'roll -kappaleen, joka toisi hänet takaisin musiikkibisnekseen, sillä Tom Jones oli tuolloin suosittu artisti. 

Crews ja James keksivät, että Suspicous Minds saattaisi olla juuri sopiva kappale siihen tarkoitukseen, ja James alkoi painostaa muita, että kappale saatettaisiin Elviksen tietoisuuteen. Vaikka Jamesin levytys ei ollut ollut kaupallisesti menestynyt, Elvis päätti kuunneltuaan kappaleen, että hän voisi tehdä siitä hitin.

Mark Jamesin alkuperäisversio Suspicious Mindsista julkaistiin Scepter Records -nimikkeen alla heinäkuussa 1968. Kääntöpuolellaan kappale A Taste of Heaven.

Kappaleen levytys melkein peruuntui tekijänoikeuskiistan vuoksi. Presleyn kustannusyhtiö Hill & Range sanoi haluavansa puolet Momanin julkaisuoikeuksista. Moman syytti heitä varastamisesta ja uhkasi keskeyttää äänityssession. RCA-levy-yhtiön Harry Jenkins oli samaa mieltä Momanin kanssa, mutta hän aavisti, että kappaleesta tulisi suuri hitti ja diplomaattisena luonteena oli sitä mieltä, että siitä kyllä riittäisi kaikille jotakin. Tällä kerralla tapahtui kuitenkin jotain poikkeuksellista: artisti itse pisti pelin poikki ja sanoi levyttävänsä kappaleen, piste.

Päätös ei ollut huono, sillä Suspicous Minds nousi Billboardin listan kärkeen marraskuussa 1969 ja sinnitteli siellä viikon ajan. Se jäi Elviksen viimeiseksi listaykköseksi Yhdysvalloissa. (Burning Love vuonna 1972 oli Cashbox -listan ykköshitti ja nousi listakakkoseksi Billboardin listalla.)

Kirjassa 1001 Songs You Must Hear Before You Die on biisi pistetty pakettiin tähän tapaan:

"Jälkikäteen ajateltuna on vaikea kuvitella sopivampaa viimeistä listaykköstä Kingille. Kaikki Suspicious Mindsissa toimi sopusoinnussa Presleyn korkeatasoisesta laulusta terävään sovitukseen ja ahdistavaan sanoitukseen, jossa kerrotaan pariskunnasta, joka on "ansassa" mustasukkaisuuden ja epäluottamuksen vuoksi. Vaikka sanat kirjoitti memphisiläinen säveltäjä Mark James, Presley otti laulullisen hallinnan kappaleesta tavalla, joka sai sen tuntumaan hänen omaltaan. Itse asiassa se ei ainoastaan ​​kuulostanut siltä kuin hän olisi kirjoittanut sanat, vaan hän antoi myös selkeän vaikutelman, että hän oli elänyt ne itse. 

Toinen paljastava yksityiskohta, joka yllätti monet DJ:t, oli lopussa tapahtuva keinotekoinen häivytys ja yllättävä takaisin-häivytys. Tulos oli erilainen kuin mikään muu Elviksen katalogissa. Kappaletta tulisi coveroimaan huomattava määrä artisteja tulevina vuosina, ja yllättävän monella tavalla. Fine Young Cannibals antoi sille modernin rock-sävyn vuonna 1985 ja Dwight Yoakam vei sen country-musiikin puolelle vuonna 1992, mutta sitä ovat käsitelleet myös jam-rock-yhtye Phish, indie-tähdet The Flaming Lips ja American Idolin Clay Aiken. Jotkut näistä covereista ovat hyviä omalla tavallaan, mutta mikään ei vedä vertoja Kingin kuninkaalliselle alkuperäiselle versiolle."

Secondhandsongs.com on listannut Suspicious Mindsille 280 cover-versiota. Suomestakin löytyy Eero Raittisen (1970) ja Jani Matti Juhanin (2021) levytykset, nimellä Epäilet vain.

Mark Jamesilla on ollut näppinsä pelissä myös sellaisissa Elvis-biiseissä kuin It's Only LoveAlways On My Mind, Raised On Rock ja Moody Blue (lue blogi). Hänen laulujaan ovat levyttäneet muiden muassa Willie Nelson, Anne Murray, Brenda Lee ja B.J. Thomas, joista jälkimmäinen sai ison hitin vuonna 1968, Jamesin kynäilemästä Hooked On A Feeling -biisistä.

Henkilökohtaisesti minulla oli kunnia nähdä Mark James hotelli Peabodyn hyväntekeväisyystilaisuudessa, Memphisissä, elokuussa 1991, Suomen Elvis fan clubin ensimmäisellä Amerikan reissulla. Siellä hän myös esitti kappaleensa Suspicious Minds

Mark James on kertonut laulustaan seuraavaa Ken Sharpin kirjassa Writing for the King:

"Minulla oli idea kappaleesta Suspicious Minds, ja se alkoi kehittyä mielessäni eräänä iltana. Ensin tuli otsikko ja mietin sitä, ja annoin sen hautua jonkun aikaa. Sitten sanat tulivat minulle: 'Caught in a trap, I can't walk out because I love you too much, baby.' 

Yritin sanoa, että emme voi elää yhdessä, saavuttaa unelmiamme tai rakentaa millekään, jos emme luota toisiimme. Sitä tarkoitan 'epäilevällä mielellä'. Jos parisuhteessa on epäluottamusta tai mietit, haluaako kumppanisi olla jonkun muun kanssa, et voi mennä eteenpäin. Jos kaksi ihmistä rakastaa toisiaan, sinulla ei voi olla epäilyksiä. 

Kertosäe: 'Emme voi jatkaa yhdessä epäilevin mielin', on laulun sanoman ydin. Olin onnekas, kun aloitin laulun abstraktilla tavalla, sanomalla: 'Olen loukussa, josta en pääse ulos, koska rakastan sinua liikaa.'

Elviksen esitys Suspicious Mind'ista on loistava. Hän pääsi siihen sisälle ja teki siitä omansa. Suspicious Minds oli ykkönen 27 maassa. Se on Elvis Presleyn kaikkien aikojen ykköshitti. Sain palkinnon kaksi vuotta sitten Gracelandissa, jossa se valittiin Elviksen kaikkien aikojen suosituimmaksi kappaleeksi. Uskon, että se oli sitä. 

Suspicious Minds nähtiin molemmissa dokumenttielokuvan Elvis – That's the Way It Is -versioissa. Alkuperäinen elokuva on vuodelta 1970. Videon esitys on jälkimmäisestä, vuonna 2001 julkaistusta Special Edition -versiosta. Samainen esitys nähtiin vuosituhannen alkupuolella myös legendaarisessa Levyraati-ohjelmassa. Oli lähellä, että kappale olisi saanut ohjelman pitkän historian ensimmäiset täydet pisteet. Raatilaisissa istui muun muassa Pelle Miljoona, joka antoi esitykselle täyden kympin, niin kuin kaikki muutkin, paitsi Kaija Koo, joka sössi homman, antaen sille vain kahdeksan pistettä. Historiaa ei siis tehty tuolloin. Kiitti, Kaija.

Elviksellä oli paljon hienoja kappaleita, mutta paluunsa aikaan hän tarvitsi aikuisemman rock-kappaleen. Ihmiset odottivat Elviksen paluuta, ja olen iloinen, että lauluni Suspicious Minds auttoi häntä tekemään sen. Tuo kappale ja albumi elvyttivät Elvistä artistina ja toi hänelle uutta kunnioitusta. Halusin kirjoittaa jännittävän kappaleen, joka liikuttaisi ihmisiä ja vangitsisi Elviksen olemuksen.

Elvis soitti ja kutsui minut katsomaan hänen esiintymistään Las Vegasissa. Se oli hienoa aikaa minulle, koska Suspicious Minds nousi listoilla. Kun hän lauloi Suspicious Minds'in sinä iltana, hän sanoi: 'Tänä iltana meillä on täällä loistava lauluntekijä', ja hän esitteli minut ja sitten Lucille Ballin aivan takanani (nauraa). 

Hänen live-esitys kappaleesta oli upea. Se oli enemmän kuin olisin koskaan voinut kuvitella. Elvis ja hänen bändinsä kanavoivat siihen niin paljon energiaa. Suspicious Minds oli enemmän kuin pelkkä levy. Siitä tuli hänen käyntikorttinsa tai tunnuslaulu.

Suspicious Minds kumpusi sielustani, ja Elvis lauloi sen omastaan, lisäten siihen suuruutensa."

Suspicious Mindsin ensimmäiset otot paljastavat, että ei ne äänitykset aina niin vaivattomasti sujuneet Kunkullakaan. Laulun haastava rakenne aiheuttaa turhautuneisuutta ja lisätreeniä. Kyseistä herkkua on kuultavissa Sonyn vuoden 2019 julkaisulla Elvis: American Sound 1969.

Mark James on kertonut laulun synnystä myös, että myöhään eräänä iltana hän leikki Fender -kitarallaan ja käytti Hammond-urkupedaalejaan bassolinjana ja keksi melodian, jota piti tarttuvana. Tuolloin hän oli naimisissa ensimmäisen vaimonsa Shirley Yatesin kanssa, mutta hänellä oli edelleen tunteita lapsuudenihastuaan kohtaan, joka oli naimisissa Houstonissa. Ja hänen vaimonsa epäili Markin tunteita. Hänestä tuntui, että eli hämmentävää aikaa ja että he kaikki kolme olivat "loukussa, josta he eivät päässeet ulos".

Lue myös mainio Elvis – A Touch of Fold -blogisivuston juttu: Is Elvis Presley’s “Suspicious Minds” about gaslighting?

Elvis otti Suspicous Mindsin konserttiohjelmistoonsa Las Vegas -comeback-sesongilla, heinä-elokuussa 1969. Se pysyi ohjelmistossa läpi koko 1970-luvun ja esitettiin yli 400 kertaa, myös kuuluissa Aloha from Hawaii -satelliittishow'ssa, tammikuussa 1973. Vuonna 2022 julkaistiin kappaleesta virallinen ja varsin persoonallinen video (kts. alapuolelta), jossa Elvis nähdään juurikin tuossa mainitussa Aloha-show'ssa, kuvitetun materiaalin seassa. Ääniraita on klähes uitenkin Elviksen vuoden 1969 studioversiosta. Katsontakertojakin on videolle kertynyt mukavasti, yli 100 miljoonaa.

Suspicous Minds on yksi vuoden 2022 Baz Luhrmannin elämäkertaelokuvan Elvis tunnuskappaleista. Elokuvassa nähdään nimiroolin näyttelevän Austin Butlerin versioita sekä Presleyn oma tulkinta ja Paravin, Los Angelesista kotoisin olevan intialais-amerikkalaisen laulajan, nykyversio.

Luhrmann pohti kappaleen merkitystä elokuvassa ja sitä, miten hän yhdisti Paravin sanoen:

"Elokuvassa tullaan pisteeseen, jossa tunnuskappaletta on käytetty niin monella eri tavalla. Ja yksi tämän elokuvan upeista teemoista on Elviksen Suspicious Minds. Tarkoitan, että sitä käytetään kappaleena lavalla, mutta sitä käytetään myös kommentoimaan Eversti Parkerin ja Elviksen välistä suhdetta, kun Eversti tavallaan allekirjoittaa Elviksen elämän.

Mutta käytimme sitä paljon Elviksen äänen kanssa, ja sitten halusimme aivan lopussa osoittaa, että aika kuluu, ja mielestäni tarvitsimme äänen nykyhetkestä – nuoren äänen, odottamattoman äänen. Ja itse asiassa se vain tuli minulle, tämän version antoi minulle tämä nuori laulaja nimeltä Paravi, ja Paravin ääni tuntui niin nykyhetkeltä ja se osoitti, kuinka tämä kappale voi olla täysin tässä hetkessä ja samaan aikaan klassikko."

Kappaletta on käytetty vuosien varrella useissa elokuvissa, tv-sarjoissa ja -ohjelmissa. Viimeisimpänä Netflix-sarjan Dark toisen kauden toisessa jaksossa.

BBC Radio 2:n kuuntelijat äänestivät Suspicious Mindsin parhaaksi Elvis-kappaleeksi vuonna 2025. Elvis Presleyn 90-vuotissyntymäpäivän juhlistamiseksi lähetetyssä erikoislähetyksessä annettiin yli 100 000 ääntä. In The Ghetto oli toiseksi paras ja  If I Can Dream kolmanneksi paras.

Kappaleella on yhteys Elviksen ja kuuluisan progebändin Grateful Deadin välillä: äskettäin menehtynyt Donna Jean Godchaux (22.8.1947–2.11.2025) lauloi siinä taustalauluja ja liittyi myöhemmin miehensä Keithin kanssa Grateful Deadiin.

Suspicious Mindsille on myönnetty platinaa Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa sekä tupla-platinaa Uudessa-Seelannissa. Vaikka tarkkoja kokonaismyyntilukuja ei ole saatavilla, vaihtelevien raportointistandardien vuoksi, kappaleen sertifikaatit osoittavat kuitenkin merkittävää myyntimenestystä. Kultaa kappale on myynyt ainakin Tanskassa, Italiassa, Meksikossa ja Espanjassa.

Vuonna 1999 Presleyn levytys nimitettiin Grammy Hall of Fameen.

Suspicious Minds | American Sound Studio, Memphis | 23.1.1969

Nämä blogipostaukset saattavat kiinnostaa sinua