Elvis lähti 1970-luvulla, avioeronsa tienoilla, toteuttamaan tulkintojaan henkilökohtaisten sanoitusten kautta. Tavallaan rohkea ja tietoinen valinta, mitä kukaan harvemmin tulee ajatelleeksi. Separate Ways, oli yksi sen tyylisuunnan lähtölaukauksista. Sittemmin, lähes koko artistin lopputuotanto keskittyi tilittämiseen omakohtaisesta elämästä.
Dokumenttielokuva Elvis On Tour (1972) sisälsi hienon kohtauksen kappaleesta. 1980-luvun puolessa välissä, kun näin leffan ensimmäisen kerran Tampereen Musiikki Fazerilta ostamaltani VHS-kasetilta, olin sitä mieltä, että siitä olisi saanut täydellisen musiikkivideon, koska se oli jo valmis sellainen.
Musiikkivideot olivat juuri noihin aikoihin tehneet läpimurtonsa ja olivat kovassa huudossa. Niitä ampuivat eetteriin globaalit taivaskanavat, MTV (Music Television), etunenässä. Sellaisia vanhoja legendoja nostettiin videoiden myötä uuteen suosioon, kuten Jackie Wilson ja Johnny Cash. Jälkimmäinen artisteista ehkä enempi Levis-farkkumainoksessa kuullun Ring of Fire biisin myötä.
Odotin kuumeisesti milloin jotain samankaltaista älytään tehdä Elviksen kohdalla. Valitettavasti sain jäädä odottelemaan... pitkäksi aikaa. Mutta idea tavallaan realisoitui noin 20 vuotta myöhemmin, kun vielä siihen asti tuntemattoman Elvis-leffabiisin remixattu versio A Little Less Conversation kuultiin jalkapallon MM-kisojen tunnusvideolla. Loppu oli historiaa. Lue myös blogi A Little Less Conversation | 2002
Separate Ways kuului sarjaan rakkausaiheisia balladeja, jotka vetivät Elvistä puoleensa yhä enemmän. Tässä on kuitenkin huomattavaa, että kappale on hillitympi kuin monet hänen edellisenä vuonna levyttämänsä (tai muutamaa viikkoa aiemmin lavalla esittämänsä) kappaleet. Elvis ei karju tai ponnistele tämän viehättävän kappaleen läpi. Sen sijaan hän keskittyy pääsemään sisälle sanoitukseen ja tarjoaa upean, hillityn esityksen kappaleesta, joka on varmasti heijastanut hänen tosielämän tilannetta nyt, kun hänen avioliittonsa oli kariutunut. – Shane Brown, Reconsider Baby – Elvis Presley: A Listener's Guide
Kappaleen Separate Ways kirjoitti Elviksen läheinen ystävä ja henkivartija Red West (sävellys Richard Mainegra). Kyllä, se samainen herra West, joka tylysti potkittiin pihalle herra Presleyn lähipiiristä vuonna 1976. Lue myös blogi Yksityislinjalla | 1976.
Mutta mitä hän on kertonut laulun synnystä?
"Olin täällä Memphisissä ja vaimoni oli Los Angelesissa. Kirjoitin Chips Momanille lauluja, tuotin ja tein kaikenlaista. Separate Ways syntyi omasta tilanteestani. Ja Elviksellä oli omat vaikeutensa Priscillan kanssa, siihen tuo kappale sopi täydellisesti.
Kirjoitin pojastani Brentistä, mutta sitten muutimme sen niin, että se liittyisi Elviksen tyttäreen Lisa Marieen. Muutimme rivin 'the tears that he will cry' riviksi 'the tears that she will cry'.
Elvis ei koskaan kysynyt, onko minulla uusia kappaleita. Kirjoitin vain sellaisen ja sitten sanoin: 'Mulla olis uus biisi' (nauraa). Pidän tavasta, jolla Elvis levytti kappaleeni. Elvis ei olisi levyttänyt laulujani, jos hän ei olisi pitänyt niistä. Itse asiassa hän kieltäytyi parista, toivon, että olisin kirjoittanut hänelle enemmän.
Toin myös Always On My Mindin Elvikselle. Hän äänitti sen ja Separate Ways'in samoissa sessioissa. Tämä tapahtui silloin, kun hän oli juuri eronnut Priscillan kanssa. Hän sanoi: 'Hei mies, sinä tapat minut näillä kappaleilla'. Nuo laulut ehdottomasti menivät hänen ihon alle."
|
| Avioerosingle Separate Ways/Always On My Mind nousi Billboardin Hot 100 -listalla sijalle 20. Billboard Easy Listening -listalla se noteerattiin sijalla 3. Britit ymmärsivät laittaa tulevan Elvis-klassikon singlen A-puolelle. Always On My Mind/Separate Ways oli saarivaltakunnassa top ten -hitti, nousten korkeimmillaan sijalle 9. Yhdysvalloissa single myi kultaan oikeuttavat lukeman, eli yli puoli miljoonaa kopiota. |
Kappaleen säveltäjälle, Richard Mainegralle, laulu oli elämän mullistava
tapahtuma:
"On suurta vähättelyä sanoa, että Elvis-biisi oli urani
kohokohta. Olin tuolloin vasta 22-vuotias ja tullut suoraan Slidellistä
musiikkialalle. Olin erittäin innoissani saadessani tehdä sitä, mitä olin aina
halunnut tehdä. Minulta oli siihen mennessä levytetty vain noin kolme
kappaletta, Yellow Pagesin, Gary Puckettin ja
Pat Boonen taholta. Minulla tuikki tähdet silmissäni, mutta en ollut
valmistautunut siihen, mitä oli tulossa.
Red West, joka kirjoitti kappaleen, oli yksi 'Memphis Mafiasta' – Elviksen henkivartija ja kamu. Hän johti tuolloin kustantamoa, johon satuin poikkeamaan vuotta aikaisemmin. Eräänä päivänä minulla oli melodia, josta Red todella piti, joten hän alkoi kirjoittaa sanoja siihen. Ennen pitkää hänen silmissään oli todella innostunut ilme, aivan kuin hän olisi tiennyt, että meillä oli jotain erityistä meneillään.
Tarina nojautui Elviksen eroon Priscillasta, ja siihen, miten se vaikutti heidän tyttäreensä. Hän kertoi minulle, että kun se on valmis, Elvis levyttää kappaleen. Annoin sen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Ajattelin: 'Ei todellakaan!' Ensinnäkin, miksi Elvis haluaisi laulaa henkilökohtaisesta elämästään, josta jo nyt revittiin otsikoita mediassa päivittäin? Ja toisekseen, ei ollut mitenkään mahdollista, että pikkukaupungista tullut mitättömyys saisi kappaleen artistin levytettäväksi, jonka jokainen lauluntekijä maailmassa haluaisi laulavan laulujasi!
 |
| Separate Ways julkaistiin samannimisellä keskihintaisella, niin sanotulla budget-albumilla, joulukuussa 1972. Vasemmalla puolella kuvassa on Amerikka-julkaisu ja oikealla puolella hieman erilaisella toteutuksella Eurooppa-julkaisu. Levyltä löytyi myös singlen toinen puoli Always On My Mind. Molemmat hienoudet oli hukutettu sekametelisoppaan, joka sisälsi vanhoja jo julkaistuja biisejä kahdelta edelliseltä vuosikymmeneltä. Vastaavan kohtalon oli aiemmin samana vuonna kokenut Burning Love/It's A Matter of Time -single. Kaikessa näkyi Eversti Parkerin käsiala, albumin kansia myöten, joka tässä tapauksessa edusti tyypillistä Parkerin leikkaa ja liimaa -tyyliä, kun elämää suurempi Elvis seisoo keskellä risteävää valtatietä sinällään hyvässä kiertuevalokuvaaja Ed Bonjan otoksessa. Ed itse on haastattelussa maininnut kannesta seuraavaa: "Tuo LP-levyn kansikuva oli Everstin ideoima! Voi pojat, jos vain pääsisit hänen päänsä sisään, tulisit varmasti hulluksi!" |
Red soitti minulle eräänä iltana muutamaa kuukautta myöhemmin ja soitti kappaleesta raakaäänityksen – kuuntelin itse asiassa, kuinka ELVIS PRESLEY lauloi kappaletta, jonka minä olin kirjoittanut! En ole koskaan elämässäni leijaillut niin pilvissä kuin silloin! Saimme lopulta tiedon, että kappaleemme tulee varmasti albumille. Usein kappale äänitetään, mutta se ei koskaan pääse niiden 10–12 laulun joukkoon, jotka todella menevät albumille.
Muutamaa kuukautta myöhemmin, kun olimme muuttaneet Nashvilleen, saimme tiedon, että se tulee olemaan Always on My Mind -singlen kääntöpuoli. Kuinka siistiä se olikaan!!! Muutamaa viikkoa myöhemmin meille ilmoitettiin, että Separate Ways julkaistaan pop-singlenä. Sen jälkeen laulujani ovat levyttäneet eräät melko suuret artistit, mutta mikään ei ole koskaan vastannut sitä tunnetta, joka minulla oli, kun kuulin ensimmäisen kerran The Kingin laulavan kappaletta, jossa minulla oli onni olla mukana!"
Elviksen originaalista on tehty hyvin vähän tunnettuja cover-versioita. André Kostelanetz, joka oli venäläis-yhdysvaltalainen orkesterinjohtaja ja sovittaja otti sen osaksi levytettyä tuotantoaan. Kostelanetz tunnetaan parhaiten Columbia Recordsin julkaisemista kevyistä instrumentaalialbumeista. Hän aloitti niiden tekemisen jo ennen kuin oli edes olemassa genreä nimeltään Easy Listening. Kostelanetzin instrumentaalioversio Elviksen hitistä löytyy vuonna 1973 julkaistulta levyltä Last Tango In Paris.
Harmi, että Elvis ei koskaan esittänyt Separate Ways'ia livenä, vaikka sitä harjoiteltiinkin tammi-helmikuun 1973 Las Vegas-sesonkia varten. Always On My Mind olisi ollut myös livenä kova, etenkin Aloha from Hawaii -satelliittishow'ssa esitettynä. Silloinhan sitä toki ei tiedetty, että kappaleesta muodostuisi Elvis-klassikko. Separate Ways oli tuolloin julkaistun singlen A-puoli. Sitä pidettiin parempana vaihtoehtona.
Elvis On Tour voitti vuoden parhaan dokumenttielokuvan Golden Globe -palkinnon (Best Documentary Film, 1972). Se jäi ainoaksi palkituksi Elvis-elokuvaksi.
Separate Ways | RCA Studio C, Hollywood | 27.3.1972
Separate Ways | Mock "Studio'" Session RCA Studio C,
Hollywood | 30.3.1972
