Alkuvuodesta 1978 Suosikki hehkutti tulevaa, edellisenä vuonna nauhoitettua Elvis In Concert tv-spesiaalia, joka esitettäisiin saman vuoden syksynä. Muistan, kuinka luin jutun ja tulenpalavana fanina odottelin sitä kuin kuuta nousevaa. Mutta pettymys oli kova, kun sitä ei koskaan kuulunutkaan.
Vasta kolme vuotta myöhemmin Maikkari näytti kaikki kolme Elviksen tv-spessua: Rockin kuningas Elvis Presley (1968) esitetty 22.8.1981, Elvis Havaijilla (1973) esitetty 24.8.1981 ja Elvis konserttilavalla (1977) esitetty 31.8.1981. Se oli herkkuva kiihkeintä faniuttaan elävälle pellavapäälle.
Emme omistaneet tuolloin vielä nauhoittavaa videolaitetta, joten kaverini kanssa keksittiin aina joku tekosyy vierailla naapurin varakkaalla leskirouvalla, joka oli myös Elvis-fani, ja hänellä oli tuo ihmeellinen tallentava aparaatti. Jonkun aikaa tarjottuja keksejä rouskutettuamme kysyimme varovasti, että saisimmeko nähdä edes vähän jotain niistä Elvis-ohjelmista, joita juuri oli näytetty televisiossa. Yleensä hän suostui ja olipa se aina taianomainen hetki, kun hän asetti Beta-videokasetin laitteeseen ja elävä Elvis ilmestyi ruutuun.
Yleensä leskirouva halusi katsella juurikin tätä viimeistä vuonna 1977 kuvattua spesiaalia, kun taas itse olisin halunnut katsella vuoden 1968 spessua. Mutta se otettiin nöyränä vastaan, mitä tarjoiltiin. Muistan leskirouvan maininneen, että katsokaa Elviksen silmiä, niistä näkee, että hänen elämänpalonsa on sammunut.
Elviksen viimeinen tv-spesiaali on historiallinen, mutta samalla myös erittäin surullinen dokumentti vain vajaa kaksi kuukautta myöhemmin menehtyneestä artistista.
Suosikin numerossa virheellisesti kirjoitetaan, että spesiaali olisi NBC-tv-yhtiön tuotos, kyseessä oli kuitenkin CBS-tv-yhtiö. Usein myös kuulee, kuinka nähdyt konsertit, jotka on kuvattu Omahassa 19.6.1977 ja Rapid Cityssä 21.6.1977 olisivat Elviksen viimeiset. Läheltä liippaa, mutta Elvis heitti niiden jälkeen vielä viisi keikkaa, viimeisenä Indianapoliksessa 26.6.1977.
