|
| Levytykset menossa RCA:n New Yorkin studiossa 2. heinäkuuta 1956. Kuva: Alfred Wertheimer. |
Moondogs oli suomalainen, vuosina 1982–1985 ilmestynyt
rock'n'roll-musiikkiin erikoistunut lehti. Se keskittyi erityisesti 1950-luvun
rockabillyyn, doowopiin ja varhaiseen rockiin. Lehti nosti aika ajoin esille
myös Elvis Presleyn musiikillista perintöä, kuten nyt tässä vuoden 1983
numerossa.
Alfred Wertheimer (16.11.1929–19.10.2014) oli amerikkalainen
valokuvaaja, joka muistetaan parhaiten 1950-luvun Elvis-muotokuvistaan, joita
on ollut esillä Lontoon National Portrait Galleryssa ja Rock and Roll Hall of
Famessa. Häneltä on myös julkaistu useita Elvis-kuvakirjoja. Wertheimerin
kuvista on muodostunut klassisia ja ikonisia pysäytettyjä hetkiä ajasta.
Werthaimer sai heinäkuussa 1956 ainutlaatuisen tilaisuuden päästä seuraamaan
kameransa kanssa Elviksen levytyksiä New Yorkissa. Moondogsin jutun on
Alfred Wertheimerin muistelmien pohjalta mukaillut Pekka Lehtosaari.
Koska Hound Dogista ei ole julkaistu vaihtoehtoisia ottoja, on
Wertheimarin yksityiskohtainen kertomus kappaleen levytyksestä kiehtovaa
luettavaa. Maininnan ansaitsee vielä Scotty Mooren kitarasoolo, joka on
yksi rokin kulminaatiopisteistä. Scotty on maininnut että sai tarvittavaa
vihaisuutta soittoonsa, koska Elvis vaati kappaleesta jatkuvasti uusia ottoja,
joihin Scotty jo alkoi kypsyä. Ja niitä ottojahan oli 31, joista juurikin tuo
viimeinen valittiin masteriksi.
Vosin vielä tähän lisätä henkilökohtaisen muistoni kappaleesta. Äidin kanssa
pyörittiin Anttilassa, vuosi taisi olla 1978, ja sain hänet ylipuhuttua
ostamaan Legendary Performer Volume 3 -albumin, jossa Elvis hehkui
kaksin puolin LP:n kuvalevyssä. En vaan kyennyt ohittamaan sitä selkeästi
minulle tarkoitettua julkaisua – ainakaan ilman pitkää porua. Joten äiti
taipui. Pääsin kotiin, asetin neulan vinyylin reunalle, ja heti avausraidan
myötä tajuntani räjähti. Hound Dog kuulosti heavy-musiikilta. Oikeasti.
Sen jälkeen, kaikki niin sanottu raskas musiikki on tuntunut kevyeltä
keskisarjalta.
