Vähän sen jälkeen kun Elvis oli tuonut perunan Amerikkaan, esiintyi hän ensimmäisenä poptähtenä diskossa, valojen välkkyessä ja valkoinen puvuntakki päällä, ennen kuin John Travolta tai Frederik olivat edes kuulleet koko termiä.
Elokuvan Double Trouble (Ansa Elvikselle, 1967) aloitus on yksi Elvis-rainojen grooveimpia. Ja vaikka biisi sinällään ei edusta diskoa, on se kuitenkin silkkaa sikstiisiä ja happy-go-lucky-meininkiä. Disko-kuume levisi valtavirtaan vasta kymmenen vuotta Elvis-leffan jälkeen. Wikipedia tietää kertoa asiasta seuraavaa:
"Disko on 1970-luvulla soulista ja funkista syntynyt tyylisuunta, joka on myöhempien populaarimusiikin piirissä syntyneiden tanssimusiikin tyylien, kuten housen ja trancen, kantaisä. Diskoksi kutsutaan myös diskomusiikin kanssa tanssittavia tansseja. Alun perin ranskankielinen sana "discothèque" (suom. diskoteekki) viittasi yökerhoihin, joissa musiikkityyli yleistyi 1970-luvulla. Sanaa on myöhemmin käytetty myös laajemmin erilaisista populaarimusiikkia soittavista tanssipaikoista. Disko-ilmiön suosion yhtenä osana oli disko-aiheinen menestyselokuva Saturday Night Fever – lauantai-illan huumaa (1977), jonka pääosassa oli John Travolta."
Double Trouble -elokuvan nimibiisin on rustannut legendaarinen lauluntekijäkaksikko Doc Pomus ja Mort Shuman. Heidän katalogista löytyvät sellaiset Elvis-klassikot, kuten Surrender, Suspicion, (Marie's the Name of) His Latest Flame, Viva Las Vegas ja Little Sister.
Double Trouble ei välttämättä kuulu tekijöidensä tähtihetkiin, mutta edustaa kuitenkin leffan parhaimmistoa, etenkin kun otetaan huomioon, että siinä kuultiin myös sellainen kauhistus kuin Old McDonald (Piippolan vaari). Näinä cancel-kulttuurin kulta-aikoina pitäisi vähintään eläinsuojelujärjestö Animalian puuttua siihenkin suureen epäkohtaan.
Double Trouble oli viimeinen biisi, jonka Pomus ja Shuman rustasivat Presleylle.
Knoppitietona kerrottakoon, että MGM:n Hollywoodin studiolle lavastetun lontoolaisen diskoteekin DJ:nä toimivat identtiset kaksoset Melody ja Marilyn Keymer (eivät näy videolla). Ja koreografi Alex Romerolla oli elokuvassa käytössään yhteensä peräti 140 tanssijaa.
Tämä pieni sivistävä hetki on hyvä päättää yhteen elokuvahistorian merkittävimmistä lausunnoista: "Groovy, baby, yeah!" – Austin Powers.
Double Trouble | MGM Sound Stage 1, Hollywood | 29.6.1966